Make your own free website on Tripod.com


Home
Undulaatit
Kanariat
Kultatiikeripeippo
Helmiseeprapeippo
Vahanokka
Harlekiinipeippo
12. Opalin
(sukupuolisidonnainen)

engl.: Opaline
saks.: Opalin
 
Ensimmäiset Opalin - undulaatit syntyivät vuonna 1933 ja tämä mutaatio on niin suosittu, 
että se lintujen lukumäärä on yhtä paljon kun yksiväristen määrä. Hyvin helposti tämä myös sukupuolisidonnainen ominaisuus on siirrettävissä ja yhdistettävissä moniin muihin mutaatioihin.
Tästä väristä  ei voida sanoa, että sen kuuluisa kasvattaja on siletä ja sieltä, joka kasvatti ensimmäiset opaliinit, sillä tämä on luonnon mutaatio.  Yhdestä vangitusta undulaattiparvesta Australiassa löytyi tällainen yksilö, jonka Mr. S.E. Terill, Adelaide, Etelä-Australiasta otti haltuunsa. Mutta jo vuosi tämän jälkeen syntyi myös Skottlannissa Mr. Ashby, Ayr, sama mutaatio lemmikkiundulaattien parissa. Alussa tätä versiota kutsuttiin täplikkääksi undulaateiksi ja myös laikukkaaksi undulaateiksi, (mottled or pied budgerigars). 
Australiasta tuli sitten tämä virallinen nimi - Opalin - lainattu jalokivestä ja totta on, että oikea Opalin - undulaatti on kirkkaissa väreissä todellinen silmäilo. Myöhemmin syntyi vielä muita opaliini - mutaatio versioita, esimerkiksi Belgiassa loisto-opaliinit, missä ei ole enää kirkasta kuviointia olemassa ja myös Kaliforniassa Brillant-Opalinit,  joilla olivat vielä kirkkaimmat värit.
Opalin kuvio.jpg (66460 tavu(a))
Opalin-undulaatti on Tunnistettavissa siten:

1.) että normaalivärisien lintujen yhtenäinen aaltokuvio niskassa ja siivessä on opalin - undulaateissa ”katkaistu”, eli yleisväri ”kiertelee” kaulan ympärillä niskaan ja sieltä usein  vielä siipien välissä pyrstöön saakka. Tämä kutsutaan V-kuvioksi.
2.) että siipikuviointi on molemmin puolin katkaistu valko-reunaisella alueella. Tätä kutsutaan siipipeiliksi.
3.) Aaltokuvio päässä ja niskassa on usein heikko.
4.) Kuviointi on niin, että mustan sisäalueen reuna on nyt perusvärin mukainen, eikä vain valkoinen tai keltainen kun normaali yksivärisessä linnussa.
5.) Silmissä on valkoinen rengas
Mutaatio on saanut  aikaan sen, että linnut näyttävät paljon enemmän perusvärin mukaisesti, 
siniseksi, vihreäksi tai kelta-valkoiseksi, koska mustassa siipikuvioinnissa toistuu se sama perusväri.
Toinen etu linnulla on se, että opaali - undulaateilla on vahvat isot kaulatäplät, mutta usein suuremassa lukumäärässä ja joskus jopa kahdessa rivissä. mikä ei ole enää hyväksyttävä. Kasvatuksessa on vain kiinnitettävä huomioon siihen, että tällä mutaatiolla on sellainen geneettinen taipumus, muuten kauniit kaulatäplät sekoittuvat täysin yhtenäiseksi kimpuksi ja se ei ole enää hyvän näköinen.

Opaliini höyhen.jpg (51101 tavu(a))

Tämä mutaatio on puhtaassa muodossa kuvan kaunis, mutta valitettavasti usein linnut ovat aika suttuiset. Kasvattajat tähtäävät siihen,että lintujen kuviollinen osa (takiksi kutsuttu) on puhdas
ja reuna pohjaväriin on selkeä, myös kuviointi siivessä on oltava tasainen. 
Mustan pigmentin määrä siivessä ei saisi olla liika suuri, kun on normaalivärisessä linnussa, koska silloin on koko ”takin”  reunat eli rajaukset epäselkeä.
DSC03157 kopio.jpg (277928 tavu(a)) Usein kasvattajat yrittävät saada lintujen kaulatäplät isommaksi. 
risteyttämällä lintukantaan opaaleja. Nykyisin tiedetään, mikäli tähän opaali-tekijään on kytketty myös isompi kaulatäplä ominaisuus, sitä ei voi saada siltä poissiirrettyä muihin mutaatioihin ilman opaalin ominaisuutta, koska se on, (mikäli se on olemassa), kiinteästi siihen ominaisuuteen kytketty. Nykyisin undulaattikasvattajien ongelma on, että syntyy aina vain enemmän lintuja, joilla on mustia täpliä, viiruja tai laikkuja päässä, ja syyllisenä on pidetty opaali - undulaatteja,  joita on käytetty lähes aina risteytyslintuina.
opalsiipi.jpg (321790 tavu(a)) uusi typy4.jpg (212966 tavu(a)) Opaliini-kaavio.jpg (22708 tavu(a))
En usko tähän teoriaan ja luulen, että tämmöinen pigmenttien kasautuminen on tapahtunut tässä jatkuvassa yrityksessä saada  kaulatäplät isommaksi. Tämä on mennyt minun käsityksen mukaan jo niin pitkälle, että oli vain ajan kysymys, koska syntyy ensimmäinen ylimelanisoitu yksilö, ja niin, kun tarkistin asia netissä, sieltä jo löytyy oikein kuva tästä uudesta mutaatiosta. 
http://mitglied.lycos.de/opalin/artikel19.html 
tai täältä
http://afoperruchesondulees.free.fr/blackface.htm
Samassa saksankielisessä artikkelissa löytyy myös kuvasarja, hyvästä opaali-kuvioinnista 
(kuva, eli Bild 7) ja myös liian kapeasta kuviointireunuksista Bild 3,4 ja 5 ja liian suttuisesta, epäselkeästä kuvioinnista Bild 8 ja 6.
Myös kaulatäplä-ongelma ja päässä olevat laikut ovat artikkelin loppuosassa olevassa kuvasarjassa nähtävissä. Meille riittää tieto, että vain hyvät opaalit saavat aikaan hyviä opaali poikasia ja muut mutaatiot vain huonontavat tulosta, mutta jatkuva opaali yhdistäminen saa sukupolvien saatossa aikaan sen,  että pigmenttien määrä kuvioinnissa vähenee, eli on osattava valita aina oikeanlaiset yksilöt. 

Sukupuolisidonnainen perinnöllisyyskaava  on sitten samanlainen kun  kaneli-undulaatin kaava. Tässä yhteydessä vielä muistutettava, kts.: nro.: 12, kaneli-opalin

Lintujen pikku kuvat:
Minna.Kukkamäki, Sauvo

Lintujen kotisivut

Undulaattien kotisivu